Äitienpäivä

*Yhteistyössä Sinelli

DSC_0048

Äitienpäivä on ihana. Ja aivan kamala. Se saa mut kyseenalaistamaan kaiken mitä teen äitinä, ja pohtimaan olenko ansainnut sen kaiken huomion ja ihailun.

Nämä ristiriitaiset tunteet ei tosin rajoitu pelkästään äitienpäivään, vaan ovat läsnä kyllä ihan päivittäin. En tiedä onko se muilla äideillä sellaista smooth sailingiä, vai koetaanko tätä tunteiden vuoristorataa muillakin? Toisaalta olen sellainen kaikki tai ei mitään -tyyppi, niin äitiydessä se vain korostuu. Lasten murheet on mun murheita, jotka iltaisin nukkumaan mennessä nousee potenssiin sata. Toisaalta lasten ilot on mun iloja, ja niitä riittää onneksi päivittäin. Tämä myötäeläminen onkin ollut äitiydessä sitä ihaninta, mutta myös kamalinta. Huolia kuunnellessa yrittää lohduttaa ja töniä hellästi eteenpäin, vaikka sisimmässä tuntuu, että ei tästä tule yhtään mitään. Onneksi lapset ymmärtää, että kaikenlaista kuuluu elämään, eikä äidin ole tarkoitus korjata kaikkea. Mun läsnäolo ja kuunteleminen riittää heille.

A mom is only as happy as her saddest child.

Ja siinä kiteytyy mun äitiys, yhdessä lauseessa.

DSC_0052DSC_0046

Äitienpäivä, kuten isänpäiväkin, on meidän perheessä iso juhla. Suurin osa elämästä on arkea, niin näistä juhlapäivistä otetaan aina kaikki irti. Aamupalaa mulle ei tuoda sänkyyn, se on liian sotkuista, ja lapset tietää sen. Mutta saan vapautuksen tiskikoneen tyhjennyksestä (mun inhokki kotityö) ja muistakin kotitöistä koko päiväksi. Lahjat kuuluu olennaisesti päivään, yleensä ne on lasten askartelemia kortteja ja pieniä käsitöitä. Myönnän, että nautin myös suuresti ”oikeista” lahjoista, miehelle on toimitettu  hyvin pitkä lista mun toiveista, haha.

DSC_0059DSC_0076

Oman navan lisäksi pitää (saa!) ajatella myös isoäitejä. Me ja lapset ollaan onnekkaita, että molemmat sekä mummi että ämmi on lasten elämässä mukana. Saadaan apua tarvittaessa, ja lapset nauttii, kun on paljon luotettavia aikuisia lähellä.

Mä kävin Sinellissä tutkimassa vaihtoehtoja, mitä me voitaisi käyttää äitienpäivän askarteluihin. Vaihtoehtoja olisi ollut vaikka kuinka! Valitsin meille helpoimman ja omasta mielestä käytännöllisimmän vaihtoehdon.

Eli tämä on teille, ketkä jätätte asiat viime tippaan, askartelu ei ole vahvinta alaa ja se ”taitelijoiden” jättämä kauhea sotku hermostuttaa. 

Jokainen lapsi sai kangaskassin ja tusseja. Kerroin muutamaa päivää aikaisemmin, että mitä tuleman pitää. Tämä etukäteissuunnittelu osottautui erittäin toimivaksi. Kaikki lapset olivat ehtineet miettiä mitä kasseihin piirretään, ja sitten tekivät vielä paperille pikaisen raakavedoksen.

Neljävuotias luonnollisesti skippasi tämän kohdan. Mutta jokainen vesipisarakin on kuulemma suunniteltu. Koska kukat ei kasva ilman vettä. Ja mummi tykkää kukista.

Meillä on kangaskassit käytössä päivittäin. Jos unohdetaan ottaa kauppaan mukaan omat kassit, ei sieltä muovipussia enää osteta, vaan ostokset kannetaan käsin. Sen verran työläs homma, ettei montaa kertaa ole enää unohtunu kassit kotiin!

DSC_0064DSC_0058DSC_0072DSC_0053DSC_0063

Vanhin halusi tehdä kassin mulle, ja siitä tuli hienompi kuin olisin osannut edes odottaa! Teksti kuulemma sopii muhun tosi hyvin, ja hän tietää että tykkään yksinkertaisesta. Nämä on näitä sydän pakahtuu -hetkiä, oih!

DSC_0075DSC_0083

Mun omalle mummulle Sodankylään lähetetään myös oma kassi. Sisälle sujautetaan tuorein kuva tästä nelikosta ♥

DSC_0073

Mun äidille, lasten ämmille, valmistui Ämmin hedelmäkassi. Tämä, koska mun äidistä ei voi puhua ilman, että puhutaan ruuasta. Tosi kiireisinä päivinä meille on portaille ilmestynyt kattilallinen ruokaa, jutellessa hän varmistaa, että ollaanhan syöty ja lapsia hoitamaan tullessa tekee ruuan vaikka tyhjästä. Plus samalla siivoaa kodin. Ihanaa välittämistä!

DSC_0088DSC_0086

Ja siis katsokaa nyt tätä! Ihanat lahjat molemmille isoäideille, mulle ja mun mummullekin vielä. Koko projekti kesti vajaan tunnin, mukaanluettuna siivous. Ja voin vaikka lyödä vetoa, että on mieluinen lahja kaikille! Jokaiseen pussukkaan laitetaan vielä teemaan sopivat sisällöt. Mummille ainakin kauniita kukkia, nelivuotiaan rakkaudella valitsemat.

-Jaana

Ps. Sinellistä löytää varmasti askartelutarpeita jokaiseen makuun. Nämä mun valitsemat on sieltä helpoimmasta päästä, koska helppous sopii parhaiten tähän meidän arkeen. Kangaskasseja oli myös erikokoisia ja värisiä, jos niistä innostuitte. Piirtämisen jälkeen nämä silitetään vielä liinan läpi, niin värit pysyvät paremmin.

Kannattaa kysyä Sinellistä muitakin ideoita, nämä kassit on vain jäävuoren huippu isossa valikoimassa. Ja siellä on asiantuntevia myyjiä, jotka kertoo askarteluista, mistä et ole osannut kuvitellakaan. (Näin kävi mulle, hah!)

 


Vastaa

Please log in using one of these methods to post your comment:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s